Linnan vaiheet

Rosenlew omisti linnan vuoteen 1941 asti. Seuraavia omistajaehdokkaita oli kaksi: presidentti Risto Ryti ja upporikas saksalainen asetehtailija Willy Daugs. Ostolupa meni Daugsille Rytin tietämättä, eikä linnasta tullut presidentin kesäasuntoa. Saksan tappio sodassa tarkoitti kuitenkin saksalaisen omaisuuden siirtymistä sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Kartanosta huolehti Neuvostoliiton omaisuuden hoitokunta, jolloin päärakennus jäi tyhjäksi ja alkoi rapistua pahasti.
Yrjö Sirola vuokrasi linnan vuonna 1947 ja se otettiin Sirola-opiston käyttöön. Sirola-säätiö osti rakennukset ja maat vuonna 1956. Yli puolet maasta luovutettiin rintamamiesten pientila- ja asutuskäyttöön, puolet jäi silloiselle Vanajan kunnalle. Sirola-opiston toiminta loppui vuonna 1994. Parin vuoden päästä Hämeenlinnan kaupunki osti Vanajanlinnan ja vuokraajaksi tuli Sirola-säätiön pääosin omistama Vanajanlinna Oy. Vuonna 1998 Vanajanlinna Oy:n omistajiksi tulivat Mika Walkamo ja Pekka Vihma, jotka aloittivat paikassa kokoushotellitoiminnan.