|
|
Vanajanlinna oli Rosenlewin omistuksessa vuoteen 1941 asti. Kun Rosenlewit myivät Vanajanlinnaa halukkaita ostajia oli kaksi: presidentti Risto Ryti ja upporikas saksalainen asetehtailija Willy Daugs. Ryti halusi Vanajanlinnan Naantalin Kultarannan tilalle presidentin kesäasunnoksi. Sisäministerin vaihduttua ostolupa annetttiin Willy Daugsille Risto Rytin tietämättä, jonka jälkeen Daugs muutti asumaan Vanajanlinnaan. |
Saksan kärsittyä tappion sodassa kaikki saksalainen omaisuus Suomessa siirtyi sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Näin kävi myös Vanajanlinnalle. Neuvostoliiton Suomessa oleva omaisuuden hoitokunta ryhtyi ylläpitämään kartanoa huolehtimalla pääasiassa pelloista ja karjasta. Päärakennus jäi tällöin tyhjäksi ja alkoi rapistua hyvää vauhtia.
Vuonna 1947 Yrjö Sirolan Säätiö vuokrasi Vanajanlinnan alueen perustamansa Sirola-opiston käyttöön. Vanajanlinna toimi aluksi kesäisin myös lomakotina ja juhla- ja tanssitilana, mutta jo 1950-luvulla koko alueen toiminta keskittyi yhteiskunnalliseen kansanopistotoimintaan. Säätiö osti Vanajanlinnan rakennukset ja maat vuonna 1956. Kaupanteon jälkeen luovutettiin rintamamiesten pientila- ja asutuskäyttöön yli puolet kartanon maista ja osa myytiin silloiselle Vanajan kunnalle. Maata Säätiön omistukseen jäi noin 34 hehtaaria.