Vanajanlinnan satavuotinen historia on täynnä kohtalokkaita käänteitä
Vuonna 1924 Hämeenlinnan Katumajärven rannalle nousi linna, joka ei jäänyt huomaamatta. Yksityiskotina ja kommunistisena opistonakin palvellut Vanajanlinna on nykyään ainutlaatuisia elämyksiä tarjoava lomakohde.
Rosenlew-yhtymän pääosakas, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carl Wilhelm Rosenlew rakennutti Vanajanlinnan alunperin edustuskartanoksi, jossa Suomen eliitti juhli ja teki päätöksiä.
Arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema hulppea rakennus kätki sisäänsä muun muassa turkkilaisen saunan, tiettävästi koko Suomen ensimmäisen sisäuima-altaan sekä sviittejä, joissa ei säästelty marmoria. Puutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin, joka haki vaikutteita Ranskassa sijaitsevasta Versailles’ta.
Linnan saleissa raikuivat keskustelut ja maljapuheet, ja fasaaninmetsästys ja rapujuhlat houkuttelivat paikalle marsalkka Mannerheimin ja makeistehtailija Karl Fazerin kaltaisia merkkihenkilöitä. Vanajanlinna oli näyttämö, jolla Suomen kerma kohtasi.
Linnan ylläpito oli kuitenkin kallista, ja Rosenlew ajautui talousvaikeuksiin. Toisen maailmansodan aikaan, vuonna 1941, Vanajanlinna myytiin. Presidentti Risto Ryti havitteli sitä Suomen valtiolle, mutta linna myytiin lopulta saksalaiselle asekauppiaalle Willi Daugsille, joka teki linnasta yksityiskotinsa.
Natsi-Saksan kotkat ilmestyivät linnan porttien kivipylväisiin, mutta Daugs ei ehtinyt nauttia kartanomaisesta kodistaan montaa vuotta. Vuonna 1944 solmittu Moskovan välirauha määräsi kaiken Suomessa olleen saksalaisomaisuuden Neuvostoliitolle. Tämä koski myös Vanajanlinnaa. Kerrotaan, että seuraavina vuosina Neuvostoliiton valvontakomissio ja suurlähetystö pitivät linnaa huvi- ja lepopaikkanaan.
Vuonna 1946 Neuvostoliitto vuokrasi Vanajanlinnan Yrjö Sirolan säätiölle. Ylellisestä edustuskartanosta tuli ideologinen kommunistinen opisto, ja aikaisemmin juhlavieraita kestinneet salit muutettiin luokkahuoneiksi.
Vuokrasuhde kesti kymmenisen vuotta, kunnes säätiö osti linnan Neuvostoliitolta vuonna 1956. Sirola-opisto toimi Vanajanlinnan tiloissa, kunnes toiminta hiipui ja opiston ovet suljettiin vuonna 1994.
Hämeenlinnan kaupunki osti Vanajanlinnan vuonna 1996, ja kaksi vuotta myöhemmin Mika Walkamo ja Pekka Vihma ostivat puolestaan Vanajanlinna Oy:n toiminnat. Museoviraston valvonnassa linna kunnostettiin rakkaudella ja historiallista henkeä kunnioittaen. Rosenlewien aikaisesta sisustuksesta on säilynyt muun muassa ruokasalin kalusto, valaisimia sekä kirjaston suuri pöytä.
Kunnostustöiden yhteydessä myös pystytettiin arkkitehtuuriin sopivia uudisrakennuksia. Remontin jälkeen linnaan avattiin tasokkaat hotelli ja ravintola, jotka nousivat suureen suosioon.
Tänä päivänä Vanajanlinna on elämyksellinen kartanoalue, jossa historia ja nykypäivä kohtaavat. Vieraat kokoontuvat viettämään rentouttavia lomapäiviä, satumaisia häitä, unohtumattomia juhlia ja merkittäviä kokouksia saleissa, joiden seinät kuiskivat menneiden aikojen tarinoita.
Vuonna 2005 avatun Linna Golfin tasokkaat kentät sijaitsevat keskellä satavuotiasta kartanomiljöötä. Euroopan arvostetuimpiin golfkenttiin kuuluva Linna Golf houkuttelee pelaajia ympäri maailman.
Vanajanlinnassa aika pysähtyy ja kiire katoaa. Kartanomaisessa ympäristössä nautitaan luonnonrauhasta, korkeatasoisesta palvelusta, ainutlaatuisesta tunnelmasta ja tarinoista, jotka jatkuvat yhä. Meillä jokainen vieras nimittäin kirjoittaa linnan historiaan oman lukunsa.
